Ymmärrys siitä, miten jokin toimii, on suorassa yhteydessä siihen, kuinka vahvasti luotamme asioiden toimivuuteen. Vastaavasti luottamuksemme taso on yhteydessä siihen, kuinka vähän tai paljon koemme tarvetta ajatella kyseistä asiaa. Mitä vähemmän ajattelemme sitä, mitä olemme tekemässä, sitä rennommasta ja vapaammasta mielentilasta käsin teemme asiaa. Rento ja vapaa mielentila taas on huippusuoriutumisen ja onnistumisten ponnahduslauta.
Jokainen pelaaja ja valmentaja tietää, miten tärkeää joukkuehenki ja pelaajien välinen keskinäinen luottamus ovat menestymiselle joukkueurheilussa. Me emme muista ainakaan koskaan kuulleemme, että mestaruuden voittaneen joukkueen pelaajat olisivat valitelleet, miten huono henki joukkueessa on koko kauden ollut.
Päinvastoin, hyvää tiimihenkeä ja yhteen puhaltamisen fiilistä hehkutetaan lähes järjestäen mestaruushaastatteluissa. Tästä syystä siihen kiinnitetäänkin paljon huomiota ja valmentajat pyrkivät rakentamaan joukkueeseen hyvän, kannustavan ja toisia tukevan ilmapiirin, eli hyvän yhteisluottamuksen. Yksi tärkeimmistä valmentajan tehtävistä onkin johtaa joukkueen yhteishenkeä ja kollektiivista tunnetilaa.
Itseluottamus.comin Makke kutsuttiin vieraaksi MTV3:n Huomenta Suomeen puhumaan itseluottamuksesta. Hän sai seurakseen haastatteluun Saara Aallon, jota Makke on usein luennoillaan nostanut esille sen, suomalaiseksi poikkeuksellisen, itseluottamuksen ja jatkuvan itsensä haastamisen mentaliteetin takia, jota hän näkyvästi heijastaa.
Saara on luonut viime vuonna menestyksekkäästi uraa laulajana ja lauluntekijänä sekä Suomessa että ulkomailla. Hän tuli suomalaisille tunnetuksi Voice of Finland –ohjelmasta, jossa hän sijoittui sen ensimmäisellä tuotantokaudelle toiseksi, vaikka hän monien mielestä oli selvä ennakkosuosikki voittamaan koko kilpailun. Tämän lisäksi hän on sijoittunut kaksi kertaa toiseksi Suomen Euroviisukarsinnoissa sekä brittiläisessä The X-Factor –kilpailussa. Näiden myötä hänet onkin nimetty ”ikuiseksi kakkoseksi” niin median toimesta kuin netin keskustelupalstoilla.¹
Huolimatta tappioistaan laulukilpailuissa, Saara on jatkanut määrätietoisesti eteenpäin urallaan uusiin mahdollisuuksiin tarttuen, mikä ei ole aina niin tyypillistä meille suomalaisille. Tässä artikkelissa haluamme nostaa esille syitä, jotka mielestämme selittävät Saaran menestystä artistina ja kykyä nousta uudelle tasolle vastoinkäymisistä ja pettymyksistä huolimatta.
Julkaisimme jokin aika sitten kyselyn, johon pyysimme vastauksia suomalaisilta kahteen kysymykseen: ”mitä itseluottamus merkitsee sinulle?” ja ”mistä korkea itseluottamus mielestäsi rakentuu?”. Saimme kyselyyn yli 300 vastausta, joita tulemme hyödyntämään keväällä julkaistavassa kirjassamme Itseluottamus (kust. Viisas Elämä). Tulevan kirjan alussa puhumme itseluottamuksen tärkeydestä ja keskeisestä roolista huippusuoritusten ja onnistumisten takana. Alla olevassa kirjastamme otetussa pätkässä kerromme, miksi itseluottamus on mielestämme niin oleellisen tärkeä henkinen ominaisuus.
Maailma on täynnä erilaisia teorioita ja yleisesti hyväksyttäjä ”faktoja” liittyen siihen, mistä korkea itseluottamus tulee. Yleisesti ajatellaan, että itseluottamuksen taso on seurausta esimerkiksi sellaisista tekijöistä, kuten kokemus, tiedot, taidot, kasvatus, onnistumiset ja myönteinen palaute. Toisaalta itseluottamuksen puutteeseen syynä koetaan olevan kokemuksen tai tietojen puute, keskinkertaiset taidot, huono kasvatus, epäonnistumiset ja kielteinen palaute.
Yhteistä molemmille on se, että sekä korkean itseluottamuksen että itseluottamuksen puutteen nähdään olevan seurausta ulkoisista olosuhteista ja tekijöistä. Tämän ajatusmallin mukaan meillä itsellämme näyttää olevan hyvin vähän sanomista sen suhteen, mikä itseluottamuksemme taso on missäkin tilanteessa, milläkin hetkellä. Olemmekin ikään kuin ulkoisten olosuhteiden ja tekijöiden uhreja
Kenenkään meistä ei pitänyt elämämme alkuvuosina turvautua henkisen valmentajan apuun oppiaksemme sellaisia elämän kannalta välttämättömiä taitoja, kuten kyvyn kävellä, puhua ja käyttää käsiä, siitä huolimatta, että jouduimme kohtaamaan näitä taitoja opetellessamme lähes jatkuvia epäonnistumisen ja turhautumisen hetkiä.
