Ymmärrys siitä, miten jokin asia tai ilmiö toimii, on yhteydessä siihen, kuinka vahvasti luotamme siihen. Vastaavasti luottamuksemme taso määrittää hyvin pitkälti sen, minkä verran koemme tarvetta ajatella kyseistä asiaa tai ilmiötä. Mitä vähemmän ajattelemme sitä, mitä olemme tekemässä, sitä rennommasta ja vapaammasta mielentilasta käsin teemme kyseistä asiaa. Rento ja vapaa mielentila taas on huippusuoriutumisen ja onnistumisten ponnahduslauta.
Tässä esimerkki havainnollistamaan asiaa:
Jokainen meistä ymmärtää, miten maan vetovoima toimii. Tämä perusymmärrys saa meidät luottamaan sen jatkuvaan toimivuuteen niin, ettemme koe epävarmuutta astuessamme ulos kotoamme. Emme esimerkiksi pelkää, että lähtisimme yhtäkkiä leijailemaan kohti taivaita, koska tiedämme, että maan vetovoima pitää meidät lujasti kiinni maanpinnalla. Siksi meillä ei ole tarvetta ajatella pakonomaisesti, pitääkö maa meidät pinnallaan, vaan mielemme on sen suhteen vapaa epävarmasta ajattelusta.
Merkittävin alue, jossa meillä on puutetta luottamuksesta ja sen vuoksi koemme pakonomaista ajattelua liittyy siihen, miten me ihmiset psyykkisesti toimimme suoritustilanteessa (pelikentällä, työpaikalla, esiintymistilanteessa tai makuuhuoneessa). Koska emme täysin ymmärrämme, miten saamme omasta potentiaalista parhaamme irti, koemme luottamuksen puutetta. Tätä luottamuksen puutetta kutsutaan itseluottamuksen puutteeksi.
Itseluottamuksen puute tietyllä osa-alueella täyttää päämme pakonomaisesta ajattelusta. Tämä pakonomainen tarve luo epävarmuuden ja, tarpeeksi pitkään jatkuessaan, pelon tunteen. Jos esimerkiksi meillä on itseluottamuksen puutetta esiintymiseen liittyen, koemme tarvetta ajatella pakonomaisesti tulevaa esiintymistilannetta etukäteen päivien tai viikkojen ajan. Tämä pakonomainen ajattelu luo lähes jatkuvan jännityksen ja stressin tunteen.
Siksi paras tapa kehittää omaa itseluottamustaan ja sen myötä poistaa mielestä turhaa, pakonomaista, epävarmuutta ja pelkoa luovaa ajattelua, on lisätä omaa ymmärrystään siitä, miten itse mentaalisesti toimii suoritustilanteessa. Lisätäksemme ymmärrystämme, meidän pitää oivaltaa tiettyjä yksinkertaisia totuuksia mentaalisesta toimintakyvystämme.
1. Jokainen meistä on yhteydessä eräänlaiseen ”tilanneälyyn”, joka tarjoaa meille oikeat tavat olla ja toimiva jokaisena hetkenä, mukaan lukien suoritustilanteet pelikentällä, esiintymislavalla, koetilanteessa tai makuuhuoneessa
2. Jotta tämä äly pystyy parhaiten tarjoamaan meille ajatusten muodossa oikeat sanat ja toimintamallit, mielemme pitää olla mahdollisimman kirkas ja tyhjä
3. Meidän ei tarvitse tehdä mitään tyhjentääksemme mielemme turhasta ajattelusta, sillä ihmismieli on luotu kirkastamaan ja tyhjentämään itse itsensä – meidän pitää vain viedä itsemme pois edestä ja jättää ajattelumme rauhaan
Käytännössä riittää, että todella tiedämme, ettei meidän tarvitse tehdä muuta kuin tuoda itsemme paikalle ja heittäytyä tämän tilanneälyn armoille ollaksemme parhaimmillamme ja tehdäksemme oman potentiaalimme mahdollistaman huippusuoriutumisen. Sellaiset ihmiset, jotka ovat esimerkiksi itsevarmoja ja rentoja esiintyjiä tietävät, että oikeat sanat kyllä löytävät heidät esiintymistilanteessa. Siksi he eivät jännitä ja stressaa näitä tilanteita etukäteen, vaan he antautuvat tämän tilanneälyn armoille täysin. Sama pätee henkisesti vahvoihin urheilijoihin, joilla on tapana loistaa tiukassa paikassa.
Tämä ymmärrys kasvattaa luontaista itseluottamustamme, joka oikeastaan on luottamusta tähän ajattelumme takana olevaan mielen älykkyyteen, joka tarjoaa meille jokaiseen yksittäiseen tilanteiseen sopivia ratkaisuja ja toimintamalleja tilanteeseen räätälöitynä ajatuksina. Mitä suurempi on luottamuksemme tähän älyyn, sitä vähemmän koemme pakonomaista tarvetta ajatella itseämme, ulkoisia olosuhteita, tulevia tapahtumia, muiden ihmisten toimintaa tai omaa toimintaamme eri tilanteissa.
Tämä vapauttaa valtavasti tilaa päämme sisään poistamalla roppakaupalla epävarmaa, stressaavaa ja pelokasta ajattelua ja ajattelua vastaavaa tunnetta. Sen seurauksena palaamme siihen mielentilaan, josta käsin lapsina osallistuimme elämään alituisen uteliaana, oppimishalukkaana, itseluottavaisena, läsnä olevana ja elämän pienistä iloista innostuvana.
Jos haluat saada tuntuman tähän tilanneälyyn, mieti hetkiä elämässäsi, jolloin olit parhaimmillasi ja loistit. Oliko tuo seurausta jonkin valmiin toimintamallin seuraamisesta vai siitä, että heittäydyt täysin hetkeen ja toimit noudattaen niitä ajatuksia, joita siinä hetkessä mieleesi ilmaantui? Jos koet kyseessä olleen jälkimmäinen, mistä nuo ajatukset tulivat? Loitko sinä itse ne vai tulivatko ne ennemminkin jostain oman ajattelusi ulkopuolelta?