Tämä kirjoitus jatkaa viime viikolla julkaistu ensimmäistä osaa viidestä huippusuorituksen myytistä. Pääset lukemaan tuon ensimmäisen osan klikkaamalla tätä tekstiä.
Myytti 3. Ulkoisille tekijöillä on vaikutusta mielentilaani
Tiedätkö, mistä tunnistaa henkisesti kypsän huippu-urheilijan?
Siitä, ettei tämä epäonnistumisen ja huonon suorituksen jälkeisessä haastattelussa selittele omaa epäonnistumistaan itsensä ulkopuolisilla tekijöillä. Vaikka haastattelija kuinka johdattelisi urheilijaa puhumaan kelistä, välineistä tai muista satunnaisista ympäristöllisistä seikoista, urheilija toteaa ”kelin/välineiden/ympäristön olleen kaikille sama”. Toisaalta sellainen urheilija, jolla on vaikeuksia henkisellä puolella, keksii aina pitkän listan ulkopuolisia syitä huonolle suoritukselle. Tällainen urheilija myös kokee, että ulkoisilla olosuhteilla ja tekijöillä on vaikutusta omaan tunnetilaan suorituksen aikana.
Todellisuudessa kokemuksemme elämästä syntyy sisältä ulos, ei ulkoa sisään. Päinvastoin kuin moni luulee, millään itsemme ulkopuolella olevalla asialla ei ole vaikutusta tunnetilaamme. Tunteet tietävät vain yhdestä asiasta: omasta mielentilastamme tässä hetkessä. Tunteiden tehtävänä onkin viestittää siitä, millaista ajattelua päässämme liikkuu juuri nyt.
Rento ja itsevarma fiilis = ajattelu virtaa vapaana
Jännittynyt ja epävarma fiilis = ajattelu on patoutunutta ja kiertää kehää
Kun mieli on täynnä kehää kiertävää ajattelua, tunnemme olomme epävarmaksi ja hermostuneeksi. Kun taas pää on tyhjä kaikesta liiasta hälinästä, luotamme täysin omiin kykyihimme, hehkumme itsevarmuutta ja itse toiminta tuntuu vaivattomalta. Emme kiinnitä huomiota ulkopuolisiin tekijöihin vaan teemme vaadittavan suorituksen niin hyvin kuin siinä hetkessä pystymme riippumatta siitä, ovatko olot optimaaliset huippusuoritukselle vai eivät. Olemme ikään kuin immuuneja ulkoisille tekijöille koska emme anna niiden vaikuttaa omaan henkiseen vireyteemme, ja siten olosuhteiden muutokset eivät meitä juuri hetkauta.
Myytti 4. Hyvät mentaaliset strategiat ja tekniikat johtavat parempaan suoritukseen
Useimmat meistä varmasti sanoisivat, että parhaimmat suoritukset niin urheilun, työn tai ihmissuhteiden saralla tapahtuivat suhteellisen helposti ja vaivattomasti. Kuulemme usein kommentteja, kuten ”en ajatellut mitään”, ”pää oli tyhjä”, ”keskittyminen oli täysin tässä hetkessä”, ”en ajatellut mitään muuta”, jne.
Näillä sanoilla kuvailemme usein sitä mielentilaa, jossa olimme onnistuneen suorituksen aikana. Miksi ihmeessä sitten silloin kun oma mieli ei ole tyyni ja emme tunne olevamme parhaimmillamme, omaksuisimme jonkinnäköisen mentaalisen strategian tai tekniikan, joka vaatii ajattelua? On täysi mahdottomuus yrittää päästä onnistumisen kannalta optimaaliseen ”ajattelemattomuuden” mielentilaan ajattelun kautta. Se on vähän kuin yrittäisi sammuttaa tulta tulella tai kuivattaa jotain märkää vedellä…
Myytti 5. Minun pitää tuntea olevani valmis, jotta voin suoriutua hyvin
On olemassa kahdenlaisia ihmisiä: Niitä, jotka aina puhuvat asioista, joita he aikovat tehdä ja niitä, jotka jo tekevät haluamiaan asioita samalla kun ensimmäisen ryhmän ihmiset ovat kiireisiä suunnitellessaan tulevia elämänmuutoksista. Kun kysyt ensimmäisen ryhmän ihmisiltä, mikseivät nämä jo tee niitä asioita, joista he paasaavat, vastaus on usein ”en tunne olevani vielä valmis siihen” tai ”nyt ei ole vielä oikea hetki”.
Usein jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat ihmiset yrittävät viedä itsensä tähän täydelliseen valmiuden tilaan jonkinlaisen itsensä psyykkaamisen kautta. Mutta valitettavasti aivan kuten motivaation kohdalla, on tämä itse asiassa usein kääntäen haitallista ja se viekin vain kauemmas tuosta valmiuden olotilasta.
Miksi?
Koska jälleen kerran tällainen itsensä psyykkaaminen täyttää mielemme liiaallisella ajattelulla, joka on juuri se asia, mikä ensi kädessä luo meissä ei-valmiuden ja epävarmuuden tunteen. Valmiuden tunne kun on seurausta siitä ajattelemattomuuden tilasta, joka syntyy mielemme ollessa tyyni ja vapaa.
Mitä paremmin ymmärrämme, ettei tunnetila kerro mitään valmiudestamme vaan siitä millaista ajattelua mielessä pyörii juuri nyt, sitä valmiimpia olemme toimimaan mistä mielentilasta käsin tahansa. Näin tehdessämme huomaammekin tarttuneemme useammin ja useammin toimeen pysähtymättä miettimään, koemmeko olevamme mentaalisesti ”valmiita” tekemään asiaa vai et. Ja kun antaudumme täysin toiminnalle, löydämme itsemme ikään kuin huomaamatta siitä ajattelemattomuuden tilassa, josta käsin toteutamme vaivattomasti omaa potentiaaliamme ja suoriudumme omalla huipputasolla..
Yhteenveto
Mitä tyynempi on mielemme ja sen myötä rennompi on olotilamme, sitä helpompi meidän on suoriutua oman potentiaalimme mahdollistamalla tavalla silloin kun sitä meiltä vaaditaan. Toisaalta, kun mielemme on kiireinen käydessään läpi sitä, miten hyvin valmistautuminen meni, miten motivoituneeksi tunnemme olomme, ovatko ulkoiset tekijät kohdillaan, tunnenko oloni itsevarmaksi jne. suoritus kärsii. Avain luontaiseen itseluottamukseen, rentouteen ja mielen tyyneyteen, käy siis ymmärtämällä, millä oikeasti on vaikutusta omaan mielentilaan suorituksen aikana ja millä ei.