itseluottamus huippusuoritus mentaalivalmennus

Mistä aito (itse)luottamus tulee?

Mistä aito (itse)luottamus tulee?

Ymmärrys siitä, miten jokin toimii, on suorassa yhteydessä siihen, kuinka vahvasti luotamme asioiden toimivuuteen. Vastaavasti luottamuksemme taso on yhteydessä siihen, kuinka vähän tai paljon koemme tarvetta ajatella kyseistä asiaa. Mitä vähemmän ajattelemme sitä, mitä olemme tekemässä, sitä rennommasta ja vapaammasta mielentilasta käsin teemme asiaa. Rento ja vapaa mielentila taas on huippusuoriutumisen ja onnistumisten ponnahduslauta. 

Mitä henkisesti vahvat urheilijat ymmärtävät ja alisuorittajat eivät?

Mitä henkisesti vahvat urheilijat ymmärtävät ja alisuorittajat eivät?

Kun henkisen ja mentaalipuolen merkitykseen ja rooliin urheilussa on alettu kiinnittää enemmän huomiota, on sen ympärille kehittynyt uusi kenttä ja ala. Tässä kentässä erilaiset toimijat lupaavat tarjota urheilijoille erilaisia metodeja, tekniikoita ja työkaluja, joilla he voivat vahvistaa henkistä puoltaan ja varmistaa, ettei huippusuoritusten teko jää kiinni ”pään kestämisestä” suoritustilanteessa. Yksi yleinen ajatusmalli henkisesti vahvoihin urheilijoihin liittyen onkin se, että heillä ajatellaan olevan parhaimmat tekniikat ja työkalut, joilla hallita omaa mieltä ja ajattelua painetilanteissa.

 

Kun huippusuorituksen tehneeltä urheilijalta kuitenkin kysytään jälkeenpäin haastattelussa, mitä hänen mielessään liikkui suorituksen aikana, on vastaus yleensä ”eipä juuri mitään”. Vastaavasti sellainen urheilija, joka ei saanut parastaan irti kilpailutilanteessa muistaa tarkalleen ne ajatukset, jotka hänen mielessään liikkuivat suorituksen aikana. Käytännössä aina nämä ajatukset liittyvät johonkin suorituksen kannalta epäolennaisiin asioihin, kuten muihin kilpailijoihin, pelitulokseen tai kilpailun tilanteeseen, kilpailun merkitykseen, olosuhteisiin, omiin tuntemuksiin jne.

Kestomenestyjän neljä tunnusmerkkiä

Kestomenestyjän neljä tunnusmerkkiä

Olimme viime viikonloppuna Vierumäellä jääkiekkoliiton maalivahtivalmentajakoulutuksessa (MVK 2017) vetämässä aamupäiväluennon maalivahtien mentaalivalmennuksesta ja henkisen suorituskyvyn tukemisesta valmentajana. Yksi pääteemoistamme oli tarkastella, miksi toiset maalivahdit kykenevät saamaan itsestään ja omasta fyysisestä potentiaalistaan kaiken irti pelistä ja kaudesta toiseen, siinä missä toiset kärsivät epätasaisuudesta, jossa huippusuoritusta yhtenä päivänä voi seurata täysi pannukakku seuraavana.

 

Käytämme kahta eri termiä kuvaamaan näitä kahta eri urheilijatyyppiä: kestomenestyjät ja tähdenlennot. Kestomenestyjillä viittaamme siis sellaisiin urheilijoihin, jotka kykenevät säännöllisesti tekemään oman potentiaalinsa mahdollistamia suorituksia sillä tasolla, johon heidän lajitaidolliset ja fyysiset ominaisuudet riittävät. He ovat tasaisia suorittajia. Emme siis viittaa kestomenestyjistä puhuessa varsinaisesti ulkoiseen menestykseen, vaan menestykseen suhteessa omaan potentiaaliin.

Mitä voimme oppia Saara Aallon itseluottamuksesta?

Mitä voimme oppia Saara Aallon itseluottamuksesta?

Itseluottamus.comin Makke kutsuttiin vieraaksi MTV3:n Huomenta Suomeen puhumaan itseluottamuksesta. Hän sai seurakseen haastatteluun Saara Aallon, jota Makke on usein luennoillaan nostanut esille sen, suomalaiseksi poikkeuksellisen, itseluottamuksen ja jatkuvan itsensä haastamisen mentaliteetin takia, jota hän näkyvästi heijastaa.

 

Saara on luonut viime vuonna menestyksekkäästi uraa laulajana ja lauluntekijänä sekä Suomessa että ulkomailla.  Hän tuli suomalaisille tunnetuksi Voice of Finland –ohjelmasta, jossa hän sijoittui sen ensimmäisellä tuotantokaudelle toiseksi, vaikka hän monien mielestä oli selvä ennakkosuosikki voittamaan koko kilpailun. Tämän lisäksi hän on sijoittunut kaksi kertaa toiseksi Suomen Euroviisukarsinnoissa sekä brittiläisessä The X-Factor –kilpailussa. Näiden myötä hänet onkin nimetty ”ikuiseksi kakkoseksi” niin median toimesta kuin netin keskustelupalstoilla.¹

 

Huolimatta tappioistaan laulukilpailuissa, Saara on jatkanut määrätietoisesti eteenpäin urallaan uusiin mahdollisuuksiin tarttuen, mikä ei ole aina niin tyypillistä meille suomalaisille. Tässä artikkelissa haluamme nostaa esille syitä, jotka mielestämme selittävät Saaran menestystä artistina ja kykyä nousta uudelle tasolle vastoinkäymisistä ja pettymyksistä huolimatta.

Myytit murskaksi: Miksi Tšekki pelin ”sulamisella” ei ole vaikutusta leijonien henkiseen suorituskykyyn?

Myytit murskaksi: Miksi Tšekki pelin ”sulamisella” ei ole vaikutusta leijonien henkiseen suorituskykyyn?

Tämä teksti on kirjoitettu päivä sen jälkeen, kun Suomen maajoukkue hävisi jääkiekon MM-kisoissa Tšekille voittolaukauskisassa maalein 4-3 johdettuaan peliä vielä kolmannen erän puolivälissä 3-0. Tuo poikkeuksellinen viime hetken ”sulaminen” on nostattanut paljon keskustelu netin keskustelupalstoilla sekä mediassa. On esitetty paljon erilaisia arvioita siitä, kuinka paljon tuo peli vaikuttaa leijonien itseluottamukseen ja mentaaliseen suorituskykyyn tulevissa peleissä.

 

Alle on poimittu muutama ”yleisesti hyväksytty totuus” epävarmuudesta ja sen vaikutuksesta suorituskykyyn. Sen alle on lisätty yleisemmässä muodossa se olettamus, johon kommentti perustuu. Niiden alle olemme kommentoineet, miksi mielestämme kyseiset olettamukset perustuvat virheelliseen ymmärrykseen ihmisen mentaalisesta toimintakyvystä. 

Miksi korkea itseluottamus on avain huippusuorituksiin?

Miksi korkea itseluottamus on avain huippusuorituksiin?

Julkaisimme jokin aika sitten kyselyn, johon pyysimme vastauksia suomalaisilta kahteen kysymykseen: ”mitä itseluottamus merkitsee sinulle?” ja ”mistä korkea itseluottamus mielestäsi rakentuu?”. Saimme kyselyyn yli 300 vastausta, joita tulemme hyödyntämään keväällä julkaistavassa kirjassamme Itseluottamus (kust. Viisas Elämä). Tulevan kirjan alussa puhumme itseluottamuksen tärkeydestä ja keskeisestä roolista huippusuoritusten ja onnistumisten takana. Alla olevassa kirjastamme otetussa pätkässä kerromme, miksi itseluottamus on mielestämme niin oleellisen tärkeä henkinen ominaisuus.

Omista itseluottamuksesi, älä ulkoista sitä

Omista itseluottamuksesi, älä ulkoista sitä

Maailma on täynnä erilaisia teorioita ja yleisesti hyväksyttäjä ”faktoja” liittyen siihen, mistä korkea itseluottamus tulee. Yleisesti ajatellaan, että itseluottamuksen taso on seurausta esimerkiksi sellaisista tekijöistä, kuten kokemus, tiedot, taidot, kasvatus, onnistumiset ja myönteinen palaute. Toisaalta itseluottamuksen puutteeseen syynä koetaan olevan kokemuksen tai tietojen puute, keskinkertaiset taidot, huono kasvatus, epäonnistumiset ja kielteinen palaute.

 

Yhteistä molemmille on se, että sekä korkean itseluottamuksen että itseluottamuksen puutteen nähdään olevan seurausta ulkoisista olosuhteista ja tekijöistä. Tämän ajatusmallin mukaan meillä itsellämme näyttää olevan hyvin vähän sanomista sen suhteen, mikä itseluottamuksemme taso on missäkin tilanteessa, milläkin hetkellä. Olemmekin ikään kuin ulkoisten olosuhteiden ja tekijöiden uhreja

Viisi myyttiä huippusuorituksesta (osa 2)

Viisi myyttiä huippusuorituksesta (osa 2)

MYYTTI 3. ULKOISILLE TEKIJÖILLÄ ON VAIKUTUSTA MIELENTILAANI

 

Tiedätkö, mistä tunnistaa henkisesti kypsän huippu-urheilijan?

 

Siitä, ettei tämä epäonnistumisen ja huonon suorituksen jälkeisessä haastattelussa selittele omaa epäonnistumistaan itsensä ulkopuolisilla tekijöillä. Vaikka haastattelija kuinka johdattelisi urheilijaa puhumaan kelistä, välineistä tai muista satunnaisista ympäristöllisistä seikoista, urheilija toteaa ”kelin/välineiden/ympäristön olleen kaikille sama”. Toisaalta sellainen urheilija, jolla on vaikeuksia henkisellä puolella, keksii aina pitkän listan ulkopuolisia syitä huonolle suoritukselle. Tällainen urheilija myös kokee, että ulkoisilla olosuhteilla ja tekijöillä on vaikutusta omaan tunnetilaan suorituksen aikana.

Viisi myyttiä huippusuorituksesta (osa 1)

Viisi myyttiä huippusuorituksesta (osa 1)

OLET SITTEN HUIPPU-URHEILIJA, ESIMIES, KOULUTTAJA TAI VAIKKA ESIINTYJÄ, YKSI ASIA ON VARMA: MITÄ PAREMMIN PYSTYT SUORIUTUMAAN KÄSILLÄ OLEVASTA TEHTÄVÄSTÄ OMAN POTENTIAALISIA JA KYKYJESI YLÄRAJOILLA, SITÄ TODENNÄKÖISIMMIN LOPPUTULOS ON SINULLE SUOTUISA. KÄÄNTÄEN SANOEN, MITÄ KAUEMMAKSI JÄÄT PARHAIMMASTASI, SITÄ HUONOMPI LOPPUTULOS. VARMASTI JOKAINEN MEISTÄ VOI ALLEKIRJOITTAA TÄMÄN VÄITTÄMÄN. MONIA KIINNOSTAVA KYSYMYS ONKIN, MITEN PYSTYN SUORIUTUMAAN OPTIMAALISELLA TASOLLA SILLOIN KUN SITÄ MINULTA ENITEN VAADITAAN.

 

Esittelemme nyt viisi yleistä myyttiä huippusuorituksesta. Nämä ovat siis sellaisia vääristyneitä uskomuksia, joita yleisesti pidetään totena. Näiden myyttien totena pitäminen johtaa usein täysin turhiin toimenpiteisiin, jotka näyttävät loogisilta tästä väärinymmärryksestä käsin, mutta, jotka todellisuudessa saattavat jopa estää meitä saavuttamasta parastamme silloin kun sille olisi suurin tarve koska ne ruuhkauttavat mielellä täysin turhalla ajattelulla ja vie fokuksemme pois tästä hetkestä.

Nollaamiskyky, osa III: Mitä voimme oppia Kipperin henkisestä harakirista Vancouverin Olympialaisissa?

Nollaamiskyky, osa III: Mitä voimme oppia Kipperin henkisestä harakirista Vancouverin Olympialaisissa?

Olemme tämän kevään aikana haastatelleet entisiä ja nykyisiä jääkiekkomaalivahteja. Yhden haastattelun aikana kuulimme mielenkiintoisen tarinan Miikka ”Kipper” Kiprusoffista. Kipper on yksi Suomen kaikkien aikojen parhaimmista jääkiekkomaalivahdeista ja ensimmäinen suomalainen, joka on saanut NHL-kauden parhaimmalle maalivahdille annettavan Vezina-palkinnon.

 

Miikka Kiprusoff oli Suomen ykkösmaalivahti Vancouverin Olympialaisten jääkiekkoturnauksessa vuonna 2010. Tuossa turnauksessa Suomi sai hienosti pronssia mutta valitettavasti nuo kisat muistetaan etenkin surullisenkuuluisasta USA välieräottelusta, jonka Suomi hävisi peräti 6-1 jouduttuaan 6-0 tappioasemaan jo heti ensimmäisessä erässä. Suomen maalilla aloittaneelle Kipperille peli oli varmasti yksi hänen uransa kammottavimmista ottaen huomioon ottelun panokset. Kipper vaihdettiin pois maalilta neljännen maalin jälkeen ja peliä televisiovastaanottimen kautta katselleet saivatkin pian todistaa kuvaa vaihtopenkillä kyyneleet silmissä istuneesta huippumaalivahdista.

Nollaamiskyky osa II: Mistä pettymyksen tunne oikeasti tulee?

Nollaamiskyky osa II: Mistä pettymyksen tunne oikeasti tulee?

VIIME VIIKON ARTIKKELISSA ESITTELIMME KÄSITTEEN ”NOLLAAMISKYKY” JA AVASIMME LYHYESTI, MIHIN ME VIITTAAMME SILLÄ JA MIKSI SE ON MIELESTÄMME YKSI TÄRKEIMMISTÄ URHEILIJAN HENKISISTÄ KYVYISTÄ (KLIKAA TEKSTIÄ LUKEAKSESI ENSIMMÄISEN OSAN). TÄSSÄ TEKSTISSÄ TARKASTELEMME LÄHEMMIN SITÄ, MIKSI VIRHEET JA EPÄONNISTUVAT OVAT ITSE ASIASSA HYVÄ ASIA. LISÄKSI ESITTELEMME YKSINKERTAISEN LOGIIKAN IHMISMIELEN TOIMINNASTA, JOKA SELITTÄÄ MISTÄ HUONOA SUORITUSTA SEURANNUT PETTYMYKSEN TUNNE OIKEASTI TULEE.

 

Yksikään urheilija maailmassa ei ole immuuni virheille ja epäonnistuneille suorituksille. Koska olemme pohjimmiltamme vain ihmisiä ja kykymme havainnoida ympäristöämme on rajoitettu, olemme aina alttiita virhearviointeihin siitä yksinkertaisesta syystä, ettemme kykene huomioimaan jok’ikista ympäristön muuttajaa suorituksen aikana. Siksi tulemme tekemään virheitä ja kokemaan epäonnistumisia elämämme loppuun asti niin kentällä kuin sen ulkopuolella

Itseluottamus syntyy vain yhdestä suunnasta

Itseluottamus syntyy vain yhdestä suunnasta

MEISTÄ JOKAINEN SYNTYI TÄHÄN MAAILMAAN LÄHES RAJATTOMALLA ITSELUOTTAMUKSELLA JA JÄRKÄHTÄMÄTTÖMÄLLÄ USKOLLA ITSEÄÄN KOHTAAN VARUSTETTUINA.

Kenenkään meistä ei pitänyt elämämme alkuvuosina turvautua henkisen valmentajan apuun oppiaksemme sellaisia elämän kannalta välttämättömiä taitoja, kuten kyvyn kävellä, puhua ja käyttää käsiä, siitä huolimatta, että jouduimme kohtaamaan näitä taitoja opetellessamme lähes jatkuvia epäonnistumisen ja turhautumisen hetkiä.

Itseluottamus on mielen nollapiste

Itseluottamus on mielen nollapiste

ITSELUOTTAMUS ON MIELEN TILA. SE ON TUNNETILA, JOKA ILMAANTUU MIELEN OLLESSA VAPAA TURHANPÄIVÄISESTÄ AJATTELUSTA. TÄMÄ TURHASTA SISÄISESTÄ PUHEESTA VAPAA TILA ON MIELEN NOLLAPISTE. OLETUSTILA. SIIS SE TILA, JOHON IHMISMIELI AINA PALAUTUU ILMAN ULKOISTA VÄLIINTULOA. 

Aivan kuten tietokone, joka on lepotilassa, nollapisteessä oleva mieli säästää energiaa. Siksi mielen nollapiste tuntuu tyyneytenä ja sisäisenä rauhana. Aktiivisen toiminnan aikana tätä tilaa kuvataan usein sanalla ”flow”. 

Mielemme ollessa nollapisteessä tunnemme olomme luonnostaan itseluottavaiseksi. Itseluottamuksen tila on siis myös perustilamme. Se on se tila, jossa olisimme suurimman osan ajasta, ellemme yrittäisi niin kovin päästä kyseiseen tilaan.