Huippusuoritus

Mitä henkisesti vahvat urheilijat ymmärtävät ja alisuorittajat eivät?

Mitä henkisesti vahvat urheilijat ymmärtävät ja alisuorittajat eivät?

Kun henkisen ja mentaalipuolen merkitykseen ja rooliin urheilussa on alettu kiinnittää enemmän huomiota, on sen ympärille kehittynyt uusi kenttä ja ala. Tässä kentässä erilaiset toimijat lupaavat tarjota urheilijoille erilaisia metodeja, tekniikoita ja työkaluja, joilla he voivat vahvistaa henkistä puoltaan ja varmistaa, ettei huippusuoritusten teko jää kiinni ”pään kestämisestä” suoritustilanteessa. Yksi yleinen ajatusmalli henkisesti vahvoihin urheilijoihin liittyen onkin se, että heillä ajatellaan olevan parhaimmat tekniikat ja työkalut, joilla hallita omaa mieltä ja ajattelua painetilanteissa.

 

Kun huippusuorituksen tehneeltä urheilijalta kuitenkin kysytään jälkeenpäin haastattelussa, mitä hänen mielessään liikkui suorituksen aikana, on vastaus yleensä ”eipä juuri mitään”. Vastaavasti sellainen urheilija, joka ei saanut parastaan irti kilpailutilanteessa muistaa tarkalleen ne ajatukset, jotka hänen mielessään liikkuivat suorituksen aikana. Käytännössä aina nämä ajatukset liittyvät johonkin suorituksen kannalta epäolennaisiin asioihin, kuten muihin kilpailijoihin, pelitulokseen tai kilpailun tilanteeseen, kilpailun merkitykseen, olosuhteisiin, omiin tuntemuksiin jne.

Kestomenestyjän neljä tunnusmerkkiä

Kestomenestyjän neljä tunnusmerkkiä

Olimme viime viikonloppuna Vierumäellä jääkiekkoliiton maalivahtivalmentajakoulutuksessa (MVK 2017) vetämässä aamupäiväluennon maalivahtien mentaalivalmennuksesta ja henkisen suorituskyvyn tukemisesta valmentajana. Yksi pääteemoistamme oli tarkastella, miksi toiset maalivahdit kykenevät saamaan itsestään ja omasta fyysisestä potentiaalistaan kaiken irti pelistä ja kaudesta toiseen, siinä missä toiset kärsivät epätasaisuudesta, jossa huippusuoritusta yhtenä päivänä voi seurata täysi pannukakku seuraavana.

 

Käytämme kahta eri termiä kuvaamaan näitä kahta eri urheilijatyyppiä: kestomenestyjät ja tähdenlennot. Kestomenestyjillä viittaamme siis sellaisiin urheilijoihin, jotka kykenevät säännöllisesti tekemään oman potentiaalinsa mahdollistamia suorituksia sillä tasolla, johon heidän lajitaidolliset ja fyysiset ominaisuudet riittävät. He ovat tasaisia suorittajia. Emme siis viittaa kestomenestyjistä puhuessa varsinaisesti ulkoiseen menestykseen, vaan menestykseen suhteessa omaan potentiaaliin.

Myytit murskaksi: Miksi Tšekki pelin ”sulamisella” ei ole vaikutusta leijonien henkiseen suorituskykyyn?

Myytit murskaksi: Miksi Tšekki pelin ”sulamisella” ei ole vaikutusta leijonien henkiseen suorituskykyyn?

Tämä teksti on kirjoitettu päivä sen jälkeen, kun Suomen maajoukkue hävisi jääkiekon MM-kisoissa Tšekille voittolaukauskisassa maalein 4-3 johdettuaan peliä vielä kolmannen erän puolivälissä 3-0. Tuo poikkeuksellinen viime hetken ”sulaminen” on nostattanut paljon keskustelu netin keskustelupalstoilla sekä mediassa. On esitetty paljon erilaisia arvioita siitä, kuinka paljon tuo peli vaikuttaa leijonien itseluottamukseen ja mentaaliseen suorituskykyyn tulevissa peleissä.

 

Alle on poimittu muutama ”yleisesti hyväksytty totuus” epävarmuudesta ja sen vaikutuksesta suorituskykyyn. Sen alle on lisätty yleisemmässä muodossa se olettamus, johon kommentti perustuu. Niiden alle olemme kommentoineet, miksi mielestämme kyseiset olettamukset perustuvat virheelliseen ymmärrykseen ihmisen mentaalisesta toimintakyvystä. 

Viisi myyttiä huippusuorituksesta (osa 2)

Viisi myyttiä huippusuorituksesta (osa 2)

MYYTTI 3. ULKOISILLE TEKIJÖILLÄ ON VAIKUTUSTA MIELENTILAANI

 

Tiedätkö, mistä tunnistaa henkisesti kypsän huippu-urheilijan?

 

Siitä, ettei tämä epäonnistumisen ja huonon suorituksen jälkeisessä haastattelussa selittele omaa epäonnistumistaan itsensä ulkopuolisilla tekijöillä. Vaikka haastattelija kuinka johdattelisi urheilijaa puhumaan kelistä, välineistä tai muista satunnaisista ympäristöllisistä seikoista, urheilija toteaa ”kelin/välineiden/ympäristön olleen kaikille sama”. Toisaalta sellainen urheilija, jolla on vaikeuksia henkisellä puolella, keksii aina pitkän listan ulkopuolisia syitä huonolle suoritukselle. Tällainen urheilija myös kokee, että ulkoisilla olosuhteilla ja tekijöillä on vaikutusta omaan tunnetilaan suorituksen aikana.

Viisi myyttiä huippusuorituksesta (osa 1)

Viisi myyttiä huippusuorituksesta (osa 1)

OLET SITTEN HUIPPU-URHEILIJA, ESIMIES, KOULUTTAJA TAI VAIKKA ESIINTYJÄ, YKSI ASIA ON VARMA: MITÄ PAREMMIN PYSTYT SUORIUTUMAAN KÄSILLÄ OLEVASTA TEHTÄVÄSTÄ OMAN POTENTIAALISIA JA KYKYJESI YLÄRAJOILLA, SITÄ TODENNÄKÖISIMMIN LOPPUTULOS ON SINULLE SUOTUISA. KÄÄNTÄEN SANOEN, MITÄ KAUEMMAKSI JÄÄT PARHAIMMASTASI, SITÄ HUONOMPI LOPPUTULOS. VARMASTI JOKAINEN MEISTÄ VOI ALLEKIRJOITTAA TÄMÄN VÄITTÄMÄN. MONIA KIINNOSTAVA KYSYMYS ONKIN, MITEN PYSTYN SUORIUTUMAAN OPTIMAALISELLA TASOLLA SILLOIN KUN SITÄ MINULTA ENITEN VAADITAAN.

 

Esittelemme nyt viisi yleistä myyttiä huippusuorituksesta. Nämä ovat siis sellaisia vääristyneitä uskomuksia, joita yleisesti pidetään totena. Näiden myyttien totena pitäminen johtaa usein täysin turhiin toimenpiteisiin, jotka näyttävät loogisilta tästä väärinymmärryksestä käsin, mutta, jotka todellisuudessa saattavat jopa estää meitä saavuttamasta parastamme silloin kun sille olisi suurin tarve koska ne ruuhkauttavat mielellä täysin turhalla ajattelulla ja vie fokuksemme pois tästä hetkestä.

Salainen kaava jokaisen huippusuorituksen takana

Salainen kaava jokaisen huippusuorituksen takana

HUIPPUSUORITUS = POTENTIAALI + ITSELUOTTAMUS

Oli laji mikä tahansa, huippusuorituksen tekemiseen vaaditaan kahden elementin – fyysisen ja henkisen - yhteispeliä.

Viittaamme sanalla ”potentiaali” niihin lajiteknillisiin taitoihin, kestävyys- ja nopeusominaisuuksiin sekä ”peliälylliseen” ymmärrykseen, joita voi fyysisen harjoittelun kautta kehittää yhä korkeammalle tasolle. Yksinkertaisesti sanottuna mitä paremman tuloksen haluaa tehdä omassa lajissaan, tai mitä korkeammalla tasolla haluaa urheilla, sitä korkeampi (fyysinen) potentiaali tarvitaan.